keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Karua...

Elämä on joskus karua.

Asiat eivät aina mene sinne päinkään mitä olisi toivonut. Silti pitäisi jaksaa katsoa eteenpäin ja luottaa siihen, että huominen voi tuoda tullessaan jotain hyvää. Kuulostaapa synkältä...

Äiti kaatui taas. Ei siinä olisi mitään mainitsemin arvoista, jollei hän sairastaisi osteoporoosia. Jalka murtui tällä kertaa. Samasta kohdasta kuin kolme vuotta sitten. Noin neljä kuukautta sitten hän kaatui edellisen kerran, silloin murtui ranne. Miksiköhän joitain koetellaan raskammalla kädellä? Täytyy vain toivoa, että paranisi hyvin.

Juokaa naiset sitä maitoa! Että pysyisimme kasassa.

Viime yön näin kammottavia painajaisia. Kun herää hirmuiseen pelkoon ja paniikkiin, kestää tovi ennenkuin saa itselleen vakuutettua, ettei ole mitään hätää. Se oli vain unta. Silti jotkut unet jäävät kaihertamaan mieltä koko päiväksi. Vaikka kuinka koittaa potkia niitä pois päästä, hätistää pois, jonain hiljaisena hetkenä ne puskevat taas vyöryllä muistin lokeroista. Miksei sitä voisi samalla tavalla muistaa kaupassa ollessaan mitä sitä oikein tarvitsikaan, ilman muistilappua?

Päivän positiivinen ajatus, kaiken synkistelyn keskellä. Talviloman alkuun on vain kolme maanantaita. Se kuulostaa paljon lyhyemmältä ajalta kuin kolme viikkoa.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Sain tuliaisia

Sain tuliaisia!! Mies oli työmatkalla ja toi minulle tuliaisia. Oli osannut valita kauniin neuletakin.

Siitä saattaa tulla SE villatakki. Siis se, jota pitää vaikka olisi jo nyppyinen. Poistunut muodista vuosia sitten. Kenties kokenut kovia pesussa. Mutta tietoisuus siitä, että juuri oma mies jossain kaukana on ajatellut minua ja uhrannut aikaansa sen valitsemiseen, saa sen täyteen rakkautta. Silloin se lämmittää vielä enemmän. Eikä siitä halua luopua.

Mekko edistyy...koin eilen huimaa onnistumisen tunnetta kun sain ommeltua piilovetoketjun kaikkien sääntöjen mukaan. Sitä ei näy missään.

Kuvassa näkyvä Singer on palvellut äitiä ja tytärtä 70-luvun alusta lähtien. Toivottavasti palvelee vielä pitkään, vaikka se onkin vailla kaikkia hienouksia.

Tänään ei sitten ole ommeltu saumaankaan. Ulkona tuisuttaa lunta, matalapainetta. Ja kädet kipeänä ja niin kömpelöt. Olen keskittynyt lähinnä tavaroiden pudotteluun. Onneksi mitään ei ole särkynyt.

perjantai 23. tammikuuta 2009

Tällä viikolla







Tällä viikolla on juhlittu isän 77-vuotis syntymäpäivää.

Olen ollut joogassa.

Olin viettämässä Naisten Keskiviikkoa ystävän luona. Silloin tällöin kokoonnumme nauramaan, ihmettelemään elämänmenoa sekä syömään jotain pientä hyvää. Viime kerralla teimme huulirasvoja. Tällä kerralla söimme itsemme ähkyyn...savustettua lohta, paistettuja perunoita ja punajuuria, salaatia...jälkiruuaksi aivan taivaallista valkosuklaa moussea ja pieni tilkka likööriä. Erittäin mukavaa, arjen keskellä pieni juhla.

Sain vihdoin ja viimein valmiiksi palmikkohihat.

Leikattua mekkokankaan.

Kiertelin kaupungilla asioilla ja asian vierestä. Ja totesin, että olenko tullut vanhaksi kun ei enää jaksa pitkää kierrosta. Ehkä se kumminkin oli eletty viikko, joka painoi jaloissa.

Totesin myös sen, että silmälasien hankinta tekee ison loven lompakkoon. Ei auta, vaikka kehykset olisivat kuinka tarjouksessa, jos linssit maksavat 300-400e...

Näin perjantain iloksi leivoin suklaa-mokka-muffinsseja ja laitoin hyvän levyn soimaan.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Tein piirakan

Leivo viikonlopun kunniaksi kakku. Tämä on niin helppo ja joutuisa tehdä. Tarjoa seuraksi jäätelöä tai vaniljakastiketta. Tästä eivät Painonvartiat voi marista. ; )

120 g margariinia tai voita
2 banaania
4 rkl hunajaa tai siirappia
1 1/2 dl grahamjauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 rkl leivinjauhetta
1/4 tl muskottipähkinää
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl kaardemummaa
1 dl jauhettua pähkinää tai mantelia
1 dl kookoshiutaleita
1 omena tai päärynä

Vaahdota margariini. Murskaa banaanit ja sekoita ne rasvan joukkoon. Lisää hunaja/siirappi. Sekoita eri astiassa kuivat aineet keskenään ja lisää sitten margariini-banaani kulhoon. Sekoita nopeasti keskenään. Ja laita piirakka vuokaan. Lohko omena/päärynä piiraan päälle. Ripottele vielä kookoshiutaleita, kanelia ja sokeria. Paista 200 asteessa noin puolisen tuntia.

Vaikka tänään aurinko paistoi oli oikein kaunista, olin jotenkin hitaalla. En saanut kuvattua mitään, vaikka kerrankin olisi ollut riittävasti valoa. Kangas lojuu kaapissa, vaikka kaavat on piiretty ja tarvikkeet olemassa. Ja mekko olisi kiva saada pidettäväksi. Puikkoihin en ole koskenutkaan, vilkuillut vain kohti. Ehkä lepo on tämän päivän tarkoitus...ja syödä jotain hyvää.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Samaa näköä

Olin tänään vanhempieni asioita hoitamassa. Kerrottuani keiden puolesta olen liikkeellä rouva tokaisi heti, että: "Olet niin vanhempiesi näköinen, ettei voi erehtyä!"

Entäs oma äiti sitten? Hän on mielestäni muuttunut vanhenmiten isoäitini näköiseksi...ilmeisesti siis minä näytän nyt äidiltä... Ihanaa elämän kiertokulkua! Jotenkin turvallista. On ehtinyt seuraamaan vuosien aikana toisissa tapahtuneita muutoksia. Tietää siis mitä on odotettavissa. Ihan hyvillä mielin voi ottaa tulevat vuosikerrokset vastaan.

Kuva on hieman suttuinen ja rakeinen, mutta minusta siinä on hyvä tunnelma.

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Kaukokaipuuta


Kaukokaipuun iskiessä on turvauduttava tiettyihin resepteihin. Tässä muutamia.

TALONPOIKAISSALAATTI KESKI-IDÄSTÄ

Pilko kulhoon/vadille jäävuorisalaattia.

Sekoita toisessa astiassa hyvin keskenään paahdettuja leipäpalasia, viipaloituja kurkkusiivuja, suikaloitua punasipulia, kirsikkatomaatteja, noin kahvikupillinen persiljasilppua sekä minttua. Levittele salaatin joukkoon.

Kaada lopuksi päälle kastike, johon tulee 1-2 sitruunan mehu, valkosipulinkynsi tai kaksi murskattuna, oliiviöljyä, rouhittua pippuria, suolaa ja sokeria. Anna tekeytyä ennen kun tarjoat.




POHJOIS-AFRIKKALAINEN KANAPATA

Pilko pieniksi 2 sipulia, 4 valkosipulinkynttä, 4 porkkanaa, 3 perunaa, kourallinen taateleita sekä noin puolisen kiloa maustamattomia broilerinrintafileitä.

Kypsennä pannulla oliiviöljyssä 2 tl jauhettua korianteria, 2 tl jauhettua kuminaa tai jeeraa, chiliä, 1/2 tl kanelia. Lisää tipu ja sipulit. Anna vähän aikaa paistua, kääntele välillä ettei mausteet pala. Kaada joukkoon tölkillinen tomaattimurskaa. Sekoita. Kippaa kaikki ainekset pataan ja lisää vielä joukkoon paseerattuatomaattia tetra ja harissaa maunmukaan. (Jos ei ole harissaa, voit lisätä hiukan anista ja lisää chiliä.) Anna hautua miedolla lämmölla noin tunti tai niin kauan, että perunat ja porkkanat ovat kypsiä. Tarjoile couscousin ja pitaleipien kanssa. Couscous kannattaa myös maustaa, esim. aurinkokuivatuillatomaateilla, valkosipulilla, ripauksella kanelia ja yrteillä.

perjantai 9. tammikuuta 2009

Perjantai

On hyvä päivä voimailuun. Mitä rasittavampi viikko takana, sen raskaampi treeni. Auttaa kummasti takahampaiden kiristykseen sekä yleiseen harmistukseen. Nyt tosin oli vain kevyttä puuhastelua.

Kävin myös kampaajalla. Aivan uudella. Miksiköhän siitä kokee huonoa omatuntoa? Vaikka ei ole mikään velvollisuus mennä aina sille samalle. Varsinkin, jos muutaman kerran jälkeen on ollut "ihan kiva"-fiilis... On tämä nyt parempi. ;)

Ja tuo herra. Taavi Kolehmainen, kevyen sarjan painimestari vuosilta 1912 ja 1913.

Kuulin kauniin kappaleen radiosta. Samuli Putron Elämä on kaunis (kappaleen nimestä en ole nyt aivan varma). Siinä oli koko elämä. Niin kaunis, niin surullinen...

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Aurinkoa näkyvissä


Aurinko näyttäytyi tänään. Lumi narskui kenkien alla, pientä pakkasta. Hengitys höyrysi, pipoon ja talvivarusteisiin sonnustautuneena oli mukava kävellä töiden jälkeen asioille.

Hieno päivä.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Viimeinen lomapäivä

Viimeisenä lomapäivänä syntyi lintu sininen. Kädet tarvitsivat tekemistä, samalla ajatukset pysyivät vielä poissa työasioista. Mielessä oli alunperin aivan toisenlainen malli...




Mies teki intialaista ruokaa. Ihanaa, oikein hemmottelua. Siitä suuri kiitos hänelle.

Kävimme myös pitkällä kävelyllä viimasta huolimatta. Varsin mukava ja leppoisa päivä.

Teinit, huomenna nähdään taas!

maanantai 5. tammikuuta 2009

Vuosi vaihtui Vilnassa







Vilna oli mukava uusi tuttavuus. Vanhakaupunki oli iso, paljon kapeita mukulakivi kujia. Kirkkoja melkein joka korttelissa. Kauniita vanhoja taloja, joukossa hieman hilseilevää maalipintaa antamassa rosoisuutta julkisivuun. Lähiöistä huokui vahva neuvostoaikojen tunnelma.

Taidenäyttelyitä alkavan kulttuuripääkaupunki-ajanjakson johdosta ympäri kaupunkia. Samoin uuden vuoden juhlallisuudet olivat mahtavat. Katedraali oli valaistu musiikin tahdein. Ilotulitus aivan ihana. En ole ikinä nähnyt niin kaunista rakettiloistoa. Enkä taida ihan heti nähdäkkään...Ehkä samoin ajattelivat ne kymmenettuhannet ihmiset, jotka olivat pakkaantuneet aukiolle ilotulitusta katsomaan ja vuoden vaihtumista juhlistamaan.

Suosittelen, tutustumisen arvoinen paikka.

Onnellista Uutta Vuotta


Toivon Sinulle kaikkea hyvää alkavalle vuodelle. Paljon iloa ja riemua, mukavia asioita, mielenkiintoisia matkoja, terveitä päiviä, ystäviä ympärillesi sekä rakkaita ihmisiä luonasi.

Toivon myös, että säästyisit ikäviltä asioilta, surulta ja murheelta.

Aika hieno kalenteri, vai mitä? Vien sen töihin ilokseni. Olen kerännyt työpöytäni ympärille hilpeitä kuvia...auttavat harmaiden päivien läpi.